|
Koskettavimpia kohtia Johanneksen
evankeliumista, sen opetuslapsen, joka nojasi Jeesukseen heidän
viimeisellä yhteisellä ateriallaan.
 |
Alussa oli
Sana,
ja Sana oli Jumalan
tykönä, ja Sana oli Jumala.
Hän oli alussa
Jumalan tykönä.
Kaikki on saanut
syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään,
mikä syntynyt on.
Hänessä oli elämä,
ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja
pimeys ei sitä käsittänyt. Joh.1:1-5 |
|
Oli mies, Jumalan lähettämä;
hänen nimensä oli Johannes.
Hän tuli todistamaan, todistaaksensa
valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa. Ei hän
ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.
Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen
ihmisen, oli tulossa maailmaan.
Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen
kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.
Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa
eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat
hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille,
jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä
eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.
Sana tuli lihaksi ja asui meidän
keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista
kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli
täynnä armoa ja totuutta.
Joh.1:6-14
|
|
|
Sillä
niin on
Jumala maailmaa rakastanut, että hän
antoi ainokaisen Poikansa,
ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä
olisi iankaikkinen elämä.
Sillä ei Jumala
lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan
sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
Joka
uskoo häneen,
sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu,
koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
Mutta tämä on
tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset
rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän
tekonsa olivat pahat.
Sillä jokainen,
joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen,
ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.
Joka
uskoo Poikaan,
sillä on
iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se
ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen
päällänsä."
Joh.3:16-20,36
|
|
|
 |
Totisesti,
totisesti minä sanon teille: joka
kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut
lähettänyt,
sillä on iankaikkinen elämä,
eikä hän
joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta
elämään.
Niin Jeesus
sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen:
"Jos te pysytte minun sanassani,
niin
te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette
tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi"
|
|
"Totisesti,
totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee
syntiä, on synnin orja. Mutta orja ei pysy talossa iäti;
Poika pysyy iäti.
Jos siis Poika tekee
teidät vapaiksi, niin te
tulette todellisesti vapaiksi.
Joh.5:6, 8:31-32, 8:34-36
|
 |
Minä olen se
hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani
tuntevat minut, niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen
Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.
Minulla on myös muita
lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös
niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun
ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen. Sentähden
Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä
sen jälleen ottaisin.
Ei kukaan sitä minulta ota,
vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa
se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn
minä olen saanut Isältäni."
Minun lampaani kuulevat
minun ääntäni, ja minä tunnen ne,
ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen
elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä
minun kädestäni.
Minun Isäni, joka on heidät
minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi
ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
Minä ja Isä olemme yhtä."
Joh.10:14-18, 27-30
|
|
|
 |
Jeesus sanoi hänelle:
"Minä olen ylösnousemus ja elämä;
joka uskoo minuun, se elää,
vaikka olisi kuollut.
Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.
Uskotko sen?"
|
|
Uuden käskyn minä annan
teille, että rakastatte toisianne,
niinkuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin
rakastatte toisianne.
Siitä kaikki tuntevat
teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen
rakkaus." Joh.11:25-26, 34-35
|
 |
Totisesti, totisesti minä sanon
teille:
joka uskoo
minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä
teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä
minä menen Isän tykö, ja mitä hyvänsä te anotte minun
nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.
Jos te anotte minulta jotakin
minun nimessäni, niin minä sen teen. |
|
Jos te minua
rakastatte, niin te
pidätte minun käskyni.
Minä olen rukoileva Isää, ja
hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne
iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa
vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te
tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on
teissä oleva.
En minä jätä teitä orvoiksi;
minä tulen teidän tykönne. Joh.14:12-18
Jeesus vastasi ja sanoi
hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun
sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja
me tulemme hänen
tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.
Joka ei minua rakasta, se ei
pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole
minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
Joh.14:23-24
|
 |
Rauhan minä jätän teille:
minun rauhani
- sen minä annan teille.
En minä anna teille, niinkuin
maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen
älköönkä peljätkö.
Niinkuin Isä on minua
rakastanut, niin minäkin olen rakastanut teitä; pysykää
minun rakkaudessani.
Jos te pidätte minun käskyni,
niin te pysytte minun rakkaudessani, niinkuin minä olen
pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan.
Tämän minä olen teille puhunut,
että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi
täydelliseksi. |
|
Tämä on minun käskyni, että te
rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut.
Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän
antaa henkensä ystäväinsä edestä.
Te olette minun
ystäväni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä.
En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei
tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon
teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä
olen kuullut Isältäni.
Te ette valinneet minua, vaan
minä valitsin teidät
ja asetin teidät,
että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän
hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun
nimessäni, hän sen teille antaisi.
Joh.14:27, 15:9-17
|
 |
Jos maailma teitä vihaa, niin
tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä.
Jos te maailmasta olisitte,
niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole
maailmasta, vaan minä
olen teidät
maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa.
Muistakaa se sana, jonka minä
teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa suurempi'. Jos he
ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he
ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin
teidänkin sanastanne. Joh 15:18-20 |
|
Tämän Jeesus puhui ja nosti
silmänsä taivasta kohti ja sanoi: "Isä, hetki on tullut,
kirkasta Poikasi, että Poikasi kirkastaisi sinut; koska sinä
olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi
iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle
antanut.
Mutta tämä on iankaikkinen
elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen
Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen
Kristuksen.
Minä olen kirkastanut sinut
maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka sinä annoit
minun tehtäväkseni. Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut
tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun
tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan.
Minä olen ilmoittanut sinun
nimesi ihmisille, jotka sinä annoit minulle maailmasta. He
olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat
ottaneet sinun sanastasi vaarin. Nyt he tietävät, että
kaikki, minkä olet minulle antanut, on sinulta. Sillä ne
sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille;
ja he ovat ottaneet ne vastaan ja tietävät totisesti minun
lähteneen sinun tyköäsi ja uskovat, että sinä olet minut
lähettänyt.
Minä rukoilen
heidän edestänsä; en minä maailman edestä rukoile,
vaan niiden edestä, jotka sinä olet minulle antanut, koska
he ovat sinun - ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun
omasi ovat minun - ja minä olen kirkastettu heissä. Ja minä
en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä
tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi,
jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä
niinkuin mekin. Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin
minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle
antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi
yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi
toteen. Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä
maailmassa, että heillä olisi minun iloni täydellisenä
heissä itsessään.
Minä olen antanut heille sinun
sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole
maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. En minä
rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että
sinä varjelisit heidät pahasta.
He eivät ole maailmasta,
niinkuin en minäkään maailmasta ole.
Pyhitä heidät totuudessa; sinun
sanasi on totuus.
Niinkuin sinä olet lähettänyt
minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät
maailmaan; ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös
he olisivat pyhitetyt totuudessa. |
|
 |
Mutta en minä rukoile
ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka
heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki
olisivat yhtä, niinkuin sinä,
Isä, olet minussa
ja minä sinussa, että hekin
meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet
minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle
annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä,
niinkuin me olemme yhtä - minä heissä, ja sinä minussa -
että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma
ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut
heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut. |
|
Isä, minä tahdon, että missä
minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut,
olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun
kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet
rakastanut minua jo ennen maailman perustamista.
Joh.17:1-24 |
|
 |
Niin muut opetuslapset sanoivat
Tuomakselle: "Me näimme Herran".
Mutta hän sanoi heille: "Ellen
näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani
naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä
usko".
Kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat
huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli,
ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja
sanoi:
"Rauha teille!"
|
|
Sitten hän sanoi Tuomaalle:
"Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna
kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen,
vaan uskovainen".
Tuomas vastasi ja sanoi
hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"
Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden,
että minut näit, sinä uskot.
Autuaat ne,
jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"
Joh.20:25-29
|
Lisää aiheesta: Usko
Toivo
Rakkaus
Elämän
Sanat
Hän
Psalmit
1
Psalmit
2
|